Muumimukit

Uusi harrastus! Muumimukit. Seuraavana kuva mitä olen jo saanut aikaiseksi! Lisää aion haalia, mutta rauhassa ja ajan kanssa..

Onnea

Voi onnea teille kaikille ihanille valmistuville ihmisille! Ihmisten pitäisi muistaa juhlia enenmmän ja sressittömimmin! Suomessa menee tää juhlimis homma menee jotenki väärin. Siis se kenen juhlat on, stressaa aivan sikana. Ja se alkaa huomattavasti ennen kuin on juhlat edes lähellä. Ensin aloitetaan siivoamaan, kauhee ku pittää puunata vaatekaappeja myöten, eihän sitä tiedä jos joku vieras saattaa sinnekki kurkata! Sitte mietitään mitä sitä päälle laitetaan, housupuku vai hame? Kenties mekko? Mistä kaupasta se löytyy sillä eihän sitä vanhaa kolttua voi päälle laittaa, kaikki on nähny sen jo viime pippaloissa! Sitte mietitään mitä sitä tarjotaan? Tehdäänkö itse vai ostetaanko kaupasta? No jos tekee itse osan ja sitte ostais vaikka joltain leipomolta loput. Sitte mietitään paljjonko vieraita kutsutaan, monellekko hengelle sitä kakkua pittää piisata? Ja minkälaiset juhlat niistä tulee jos kutsun Irmeli-tädin ja Usko-enon, ku ne viimeksi oli suurinpiirtein tukkanuottasilla? Riittääkö istuimia kaikille ja onko tarpeeksi pöytätilaa jos laittaa karjalanpiirakoita ja voileipäkakkua, kääretorttua ja kakkua. Pittäähän pöyälle mahtua vielä kukatki ja kupit asetteineen. Se pöytäliina, onko siinä vielä se viimevuotinen kahvitahra? Mitä jos pitäis ulkona juhlat? Sataako vettä vai porottaako aurinko liikaa? Kengät, mitkä kengät mä laitan? Apua kampaajalta unohtu varata aika kampauksen tekoon!

Sitte, ku vihdoin ja viimein SE päivä koittaa, on yleensä päivänsankari niin väsynyt ja stressaantunut, että skumppa ei tee ollenkaan pahaa. Voitaisiinko tehdä lakiehdotus, aina kun jollain ihmisellä on vähänkään isompaa juhlimisen aihetta, sen juhlan järjestää omaiset ja lähimmäiset, EI päivän sankari. Päivän sankari saisi viettää stressittömän ja ihanan päivän.

Rakkautta ja lämpöä kaikille valmistuville!

Elämä on

Elämä on. Ihmisellä on välillä aina niitä ns. hiljaisia kausia, jolloin ei kukaan soita, eikäy, ja itsestä tuntuu että on aivan yksin maailmassa. Ja sitten niitä kausia kun kaikilla on yht äkkiä asiaa sulle ja puhelin soi ja soi. Sitte sitä lupautuu menemään vaikka minne ku kerranki kysyvät mua jonnekki, mä itse asiassa buukkaan asioita jopa päällekkäin, sitte joudun selittelemään: Sori, ku tuli tommonen meno.. oli ihan pakko. Anteeksi, ens kerralla sitte lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon. Mitenkähän sais asioita sille hiljaisellekkin kaudelle buukattua, niin ei tulis sitte niitä päällekkäisyyksiä? Kesähän on meille suomalaisille semmonen aika jolloin pitäis saada tehtyä mahdollisimman paljon, se kun on niin lyhyt ja nopiasti ohi, ja kesä onkin täynnä jos jonkinmoista tapahtumaa, johon pitäis keretä mukaan. Sun pampas Ylivieskassa on ainakin yks missä ajattelin käydä pyörähtää, siellä esiintyy Erin! Kauhavan juhannuksessa perjantaina pyörähdän, se on viimeistä kertaa. Poliitikot kun päättivät että suomessa on liikaa varuskuntia, ja Kauhavan lennosto on yks niistä jotka lakkautetaan, siihen loppuu Kauhavan Lentäjien juhannus. Se on nyt moro!

Euroviisut

Eilen oli taas jälleenkerran Euroviisut. Paljonkohan ne oikein pistää rahaa menemään kaikkiin noihin järjestelyihin? Ja eikö niillä oo ollenkaan tuloja asiasta kun ilmeisesti tietyt maat eivät niitä itselleen halua koska järjestelyt käyvät niin kalliiksi. Entäs ne puhelin tulot, ku ihmiset ympäri maailmaa soittavat ja äänestävät suosikkiaan? Liput paikan päälle ei varmaan ole ilmaisia? Ruokaa siellä varmaan on myös myytävänä, plus kaikkea euroviisu krääsää? Ruotsihan sen voitti tänävuonna, eikä oikeastaan ollenkaan paska biisi. Varmaan tyttöä jännitti kun yksin oli lavalla melkein koko shown ajan, mutta hyvin se veti. Ois mahtavaa varata liput ruotsiin ens vuoden euroviisuihin. Mennä paikan päälle ja ottaa oikea tuntuma euroviisu humuun. Olen tässä tämän päivää miettinynnä että mennäkkö huomenna töihin vai ilmoittaa itsensä sairaaksi. Oon edellisessä elämässä menny huonommassaki kunnossa töihin. Ja jos tämä nyt sitte on tarttuvaa, joka on aikasta mahdollista, on se jo varmaan perjantaina muille annettu. Joo kyllä mää meen töihin. Laittakkoot mut sitte kotia jos ei kelpaa.

Ei sitte oteta nokkiin!!

Joo tästä ei sitte ne jotka blogiansa pittää, ota nokkiinsa, jokaisella omansa! Kun olen katsellut noita toisten blogeja, tulee väistämättä mieleen että ne on tekemällä tehtyjä miellyttämään yleisöä. Onko näin? Pitääkö minunkin alkamaan laittamaan tänne herkku ruoka ohjeita ja neuvoja miten teen käsilläni jotain, jotta miellyttäisin ihmisiä enenmmän? Arvatkaan mitä. En jaksa. Saatan jotain ommella, sen näätte livenä mun päällä ehkä joku päivä, jos se valmistuu. Ruokaakin laitan, olen koulut asiaan käynyt mutta mä taidan syödä sen, en valokuvata. Mua ei taida virituaali maailman tykkäämiset niin paljoa kiinnostaa, tykätkää perkele livenä! Kaikella rakkaudella. Jaana

Mahdollista..

Onhan se mahdollista että olen allerginen jollekkin kukkivalle jutulle, ei sitä voi pois sulkeakkaan, kun ei tiedä. Mutta Jos Olen. Voi paska. Huomisen päivän makaan sängyssä ja juon teetä. Sitruuna vain puuttuu, eiks kukaan voi tuoda mulle yhtä sitruunaa? Asiasta toiseen tai kolmanteen.. Olen katsellut viime aikoina vanhoja autoja. Musta ois kiva omistaa vanha spitfire, tai volvo amazon tai joku muu vanha rötjäke. Kun se ei toimi, käydään konehuoneessa naputtelemassa vasaralla muutama kerta ja Avot, taas toimii. :D

Noniin

Kurkku on kipiä. Töihin mennessä ei tuntunu vielä missään ja mitä lähemmäs iltapäivä tuli, sitä kipeämmäksi mun kurkku tuli. Allergiaa, sanovat kaiken tietävät ihmiset. No mille sitten? Koivu, mänty? Aina, kun mä tulen kipeäksi, mun täytyy saada herkkuja. Sipsit auttaa kurkku kipuun suolansa takia, mutta tasapainon vuoksi pitää saada syödä myös makeaa. Twix ja dumple snakc lähtivät tälläkertaa kaupasta mukaan. Näin sitä kuulkaa karpataan!! Perkele.